| AJATUKSIA - KIRJOITUKSET |
| Julkaistu Warkauden lehden Paikan piältä 15.09.2007 |
| Toivoa vai tahtoa? |
Tämänkin kesän varma merkki oli median hyökkäykset suomalaisen oikeusjärjestelmän ja kansanvallan tukena toimivaa suojelupoliisia vastaan. Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden varmistamisessa on tärkeää, että oma tiedustelu ja suojelupoliisi ovat toimintakykyisiä. Ikävintä Suomen Kuvalehden ja Alma-Median johdolla tehdyissä kampanjoissa on ollut isänmaan asialla parhaansa tehneen suojelupoliisiin johdon henkilökohtainen runttaaminen. Suomalaisten turvallisuuden varmistamisen näkökulmasta ei minulla ollut missään vaiheessa vaikeuksia astua suojelupoliisin ja muiden turvallisuudesta vastaavien rinnalle.
Kannattaisi pitää pää kylmänä. Meillä on myös aika-ajoin tahoja, jotka tuntuvat tietävän turvallisuutta koskevat ratkaisut turvallisuusviranomaisia ja jopa hallinto-oikeuksia paremmin. Näiden kampanjoiden rakentajat eivät harrasta mitään jälkikritiikkiä oli sitten kyse georgialaisten käännytys, Asem-mielenosoitus tai turvapaikkaratkaisut.
Suomalainen kansanvalta ja oikeusjärjestys toimii. Millekään ”seuralle” ei pidä hyväksyä ikään kuin ylimmän tuomarin roolia. Yksittäisiä henkilöitä koskevien asioiden käsitteleminen virkamiesten joutuessa vaikenemaan tiedossaan olevista asioista on kestämätöntä. Asianomaisilta on jatkossa pyydettävä virallinen sitoumus, että heitä koskevat henkilökohtaiset tiedot sallitaan tuoda viranomaisten taholta julkisuuteen.
Kokoomus lyö roskiin johdollani tehdyn poliisipiirien uuden hallintoesityksen. Se perustui laajaan myös poliisin kentän mukana olleeseen yksimieliseen valmisteluun, jossa alueita ei muodostettu kartan ja vanhentuneen maakuntajaon mukaan vaan poliisin kentän toiminnallisten tarpeiden pohjalta. Paneutumista ei kokoomukselta ja uudelta ministeriön johdolta riittänyt maakuntarajat ylittävään toiminnalliseen tarpeeseen Keski-Savon tilanteessa tai Itä-Suomen erityisolosuhteisiin. Näin Varkauden poliisipiiri ja alueellinen toimintamallimme kaadetaan. Ei tämä tietysti ole yllätys, kun on kuunnellut kokoomuslaisen valtiovarainministerin haluttomuutta hammaslääkärikoulutuksen käynnistämiseen Kuopiossa – edellisen porvarihallituksen Uosukainen sen lakkauttikin. Kallansiltojen rakentamista lykätään, perutaan jo tehdyt päätökset Lusi-Mikkeli-tieosuudesta ja Savonlinnan ohitustien rakentamisesta. En muista milloin Itä-Suomen asiaa olisi yhtä huonosti hoidettu.
Eduskunnassa käytiin aloitteestani kesäkuussa metsäteollisuuden ajankohtaiskeskustelu. Kuunneltuani metsäteollisuuden toimijoita ja vierailtuani Venäjällä Kontupohjassa olen entistäkin vakuuttuneempi siitä, että kansallinen etumme vaatii meiltä vahvempia toimia. Hallituksen on astuttava katsomosta ottamaan vastuu tässä hyvinvointiimme ja työllisyyteemme keskeisesti vaikuttavassa asiassa.
Suomen on kyettävä luomaan Venäjään keskusteluyhteys, joka johtaisi myönteisiin tuloksiin niin puutulli- kuin myös Venäjän metsälainsäädännön soveltamiseen liittyvien ongelmien osalta. Pääministerin johdolla on käynnistettävä metsäpoliittisten huippukokousten pitäminen. Näin pääministeri Lipposen luomalla käytännöllä Suomen ja Venäjän hallituksen sekä Suomen keskeisten metsäpoliittisten toimijoiden kesken on avattava solmut ja löydettävä myös Suomen ja Venäjän lähialueiden metsätalouden ja metsäteollisuuden myönteisiä yhteistyömahdollisuuksia.
MTK-johtoisen hallituksen piirissä on kenties kuviteltu, että kaikkihan menee mukavasti, kun kantohinnat vain nousee. Tässä kyllä unohdetaan se, että mikäli tuontipuun saatavuus vaarantuu, maa järisee kahden Imatran ja viiden Kemijärven verran. Ainoa, mitä hallitus on kesän aikana saanut aikaiseksi, on ollut sinänsä populistisesti tiemaksujärjestelmän valmistelu. Sen vaikutuksia elinkeinoelämään, myöskään suomalaiseen liikenteen kustannuksiin tai Venäjän kauppaan ei ole kuitenkaan arvioitu.
Paheneva inflaatio ei tule olemaan pienituloisten ystävä. Sosiaali-ja terveyshuollon maksujen ja energiaverojen korotukset ja syntyvä inflaatio tulevat kohtelemaan epäoikeudenmukaisesti juuri pienituloisimpia perheitä ja eläkkeensaajia. Kolmannen sektorin työllistymiseen saatujen määrärahojen siirtäminen yrityksille merkitsee pahimmillaan sitä, että kolmannen sektorin piiristä häviää alueellamme monien tärkeätä työtä tekevien järjestöiden piiristä satoja työpaikkoja. Kolmannen sektorin työllistämiseen tarkoitetut varat on palautettava.
Pienimmistäkin sosiaalietuuksista, esim. työmarkkinatuesta ja opintotuesta on maksettava kunnallisveroa. Laman jälkeistä poliittista kyvyttömyyttä osoittaa se, että päällekkäisten, tarveharkintaisten etuuksien järjestelmään ei ole löydetty nopeita ratkaisuja. Työttömien ihmisten on erittäin vaikea parantaa työtuloilla taloudellista asemaansa. Pahimmillaan henkilö voi olla kuusinkertainen tarveharkinnan kohteena. Työhön kannustaminen edellyttää, että pieniä lisätuloja ei oteta työttömyyspäivärahassa huomioon.
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä linjasi viime viikolla Imatralla, että mm. puolison tulojen vaikutus työmarkkinatukeen lopetettava ja työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa korotettava sekä pienituloisten verotusta kevennettävä. Nämä linjaukset olivat johdollani ensimmäisen kerran esillä myös edellisen hallituksen sisäisen turvallisuuden ohjelmassa syrjäytymistä vähentävinä ja turvallisuutta vahvistavina esityksinä.
Huolestuttava lukunsa on paikallisen Kokoomuksen johdolla tehdyt päätökset kyseenalaistaa ja siirtää vuosien päähän Jäppiläntien kaavoitus ja kevyenliikenteen turvallisuuden varmistaminen. Voi vain kysyä, puuttuko Kokoomukselta toivoa vai tahtoa?
Warkauden lehti Paekan piältä-kolumni |
|
| MA |
TI |
KE |
TO |
PE |
LA |
SU |
|
|
|
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
|
6 |
7 |
8 |
9 |
10 |
11 |
12 |
|
13 |
14 |
15 |
16 |
17 |
18 |
19 |
|
20 |
21 |
22 |
23 |
24 |
25 |
26 |
|
27 |
28 |
29 |
30 |
|
|
|
|
