| AJATUKSIA - KIRJOITUKSET |
| Julkaistu Warkauden lehti Paekan Piältä 21.10.2007 |
| Alaston budjetti |
Uuden porvarihallituksen aloittaessa ounasteltiin, ettei sillä ole riittävää osaamista työmarkkinapolitiikassa. Toisaalta hallitus tuki niitä työnantajapiirejä, jotka halusivat siirtää sopimista työpaikkatasolle. Joissakin liitoissa tälle ajattelulle oli tilaustakin, koska suuren tuottavuuden ja omistajien miljoonabonusten aikana työntekijät olivat tyytyneet maltillisiin tuloratkaisuihin. Tulopoliittisilla sopimuksilla luotiin kuitenkin vakautta ja ostovoimaa mm. verotuksen kautta. Tulopoliittisten sopimusten osana oli aina vuodesta 1989 myös tasa-arvoerät. Näiden kautta sosialidemokraatit halusivat vahvistaa myös naisten ja matalapalkkaisten alojen palkkakehitystä.
Suomi on vauraampi kuin koskaan ja uudelle hallitukselle siirtyi Euroopan mitassa ennätyksellisen ylijäämäinen valtiontalous. Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kilpailukyky jatkossa edellyttää alan palkkauksen parantamista mutta myös SDP:n esittämää 20 000 uutta työntekijää lähivuosina. Hoiva- ja hoitoalan on houkuteltava myös työmarkkinoiden ulkopuolella olevia ja ulkomaille työhön lähteneitä.
Varsinaista lumetoimintaa on Kokoomuksen tapa esittää menolisäykset nelinkertaisina. Valtiovarainministeri Katainen lupasi hyvittää kunnille kaikki yleisen palkkatason yli menevät palkkaratkaisut. Nyt tästä noin 350 miljoonan euron kustannuksesta kuntien valtionosuuksiin tulee vain 150 miljoonaa euroa. Tämä menee jatkossa kuntien laskentapohjiin, aivan samalla tavalla kuin kaikki muutkin vastaavat budjetinlisäykset. Totuus on se, että kunnille vajaasti korvattu naisvaltaisten alojen palkkaratkaisusta tulee vain 150 miljoonaa ensi vuodelle ja sitä sitten tarkistetaan vuosittain vain indekseillä.
Ensi vuoden talousarvion mukaan valtionosuudet ovat 16 % kuntien menokasvusta, kun se nyt on 20 %. Porvarihallitus on nyt tekemässä myös ideologista ristiretkeä julkisen terveydenhuollon perustan murentamiseen. Hallitus ajaa kuntia entistä rajumpiin päätöksiin, yksityistämisiin ja ulkoistamisiin. Tätähän uusi poliittinen ”Toivo-liike” on vuosia saarnannut. Nyt se toteuttaa sitä vaikeuttamalla julkisen terveydenhuollon rahoitusta. Tähän kuuluu myös se, että korotettavat terveyskeskus- ja muut vähävaraisia ensisijaisesti rassaavat maksut tullaan valtionosuuden leikkauksina kanavoimaan valtion ylijäämän pönkittämiseen ja miljardien ylimääräisten valtionvelan lyhennysten kasvattamiseen. Sosiaali- ja terveysmaksujen korotusrahat eivät jää kuntiin, vaikka palveluiden käyttäjiltä kerätään ensi vuonna 25 miljoonaa euroa ja seuravana vuonna vielä 60 miljoonaa euroa enemmän. Porvarihallitus on mainostanut suurten puolueiden jo ennen vaaleja ja edellisen hallituksen linjaamia kansaneläkkeen korotusta ja työeläkkeen verotuksen korjausta. Mutta se unohtaa tyystin ne pienituloiset työeläkkeensaajat, jotka eivät saa kumpaakaan vaan joutuvat palkansaaja-lapsiperheiden kanssa maksamaan kunnallisveron korotuksen sekä korkeammat sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ja hallituksen "suuren ympäristöteon" johdosta korkeammat energiaverot.
Kunta- ja valtion rahoitusjaon tarkistus tulee vasta 2012, menot kasvavat kuitenkin lähivuosina voimakkaasti. Mutta valtiolta ei siis ole rahaa tulossa. Hyvinvointivaltion perustan pelastaminen on nyt keskeinen haaste. Kuntatalouden lisärahoitus on yleisten hyvinvointipalveluiden takia välttämätöntä. Sosialidemokraattien pääponnistus kohdistuukin ensivuoden talousarviokäsittelyn yhteydessä kuntatalouden ja sosiaali- ja terveydenhuollon lisärahoituksen turvaamiseen. Esittämällemme 600 miljoonalle eurolle on nyt historiallinen tarve.
Hallitus ei esittänyt myöskään lasten ja nuorten psykiatriaan korvamerkityn rahan jatkoa. Tämä lastenpsykiatrian kohtuuttomia jonoja purkava määräraha otettiin käyttöön aikoinaan vuonna 2000 valtiovarainvaliokunnan sosialidemokraattien johdolla. Mikäli kansalaisten perusturvallisuus järkkyy, ja kunnallinen palvelujärjestelmä ei pysty takaamaan peruspalveluiden toteutumista, on edustuksellisen demokratian toimittava ja eduskunnan varmistettava kipupisteiden korjaaminen tarvittaessa korvamerkityin määrärahoin.
x x x x
Nykyisessä tilanteessa on Varkauden seudun erikoissairaanhoidon turvaamisessa tarkan harkinnan paikka. Alueella tarvitaan yhteistyötä erityisesti KYS:n kanssa, jotta ei ajeta alas Varkauden sairaalaa ja alueen erikoissairaanhoitoa. Härkäpäisesti ajetussa erosta sairaanhoitopiiristä on seurannut kutakuinkin odotetut vaikeudet. Kaavamaiset säästöt voivat olla todella kalliita korvaavien järjestelyjen aikaansaamisessa. Nyt vihdoin tarvitaan kunnollinen yhteisvalmistelun ote yli organisaatiorajojen; on turvattava erikoissairaanhoidon kokonaisuus ja myös varkautelaisten tarvitsema hoito. Jatkuva epävarmuus vie loputkin operatiivisten alojen lääkärit ja ilman sitoutunutta kumppanuutta Varkauden seudulla ja yliopistollisen erikoissairaalan kanssa ajelehditaan tuhoamaan sellaista mitä ei enää uudestaan rakenneta. Tässäkin asiassa on aidosti otettava huomioon asukkaiden ja sairaalan työntekijöiden tarpeet ja osaaminen. Varkauden kansainvälisen teollisuuden vahvistunut kilpailukyky edellyttää tuekseen paitsi kaupungin talouden tervehtymistä myös terveydenhuollon palvelujen turvaamista.
x x x x
Välttämättömien talouden tervehdyttämistoimien alttarille ei kuitenkaan pidä uhrata kaikkea. Ei ainakaan syyllistyä työehtojen kikkailuun eli työpaikkashoppailuun siirtämällä kaupungin pitkäaikaisia työntekijöitä huonommille palkka- ja työsuhde-eduille. Näin vaikka Vanhasen-Kataisen hallitus jättää nyt kunnille ja palveluille vain huonoja vaihtoehtoja.
(Kari Rajamäki on valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja ja SDP:n kansanedustaja Varkaudesta)
Warkauden lehti Paekan Piältä -kolumni |
|
| MA |
TI |
KE |
TO |
PE |
LA |
SU |
|
|
|
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
|
6 |
7 |
8 |
9 |
10 |
11 |
12 |
|
13 |
14 |
15 |
16 |
17 |
18 |
19 |
|
20 |
21 |
22 |
23 |
24 |
25 |
26 |
|
27 |
28 |
29 |
30 |
|
|
|
|
