| AJATUKSIA - PUHEET |
| 10.09.2009 :: Edelleen ajankohtainen puheenvuoro salissa |
KESKIVIIKKONA 13. KESÄKUUTA 2007
Metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen Suomessa
Kari Rajamäki /sd: Arvoisa puhemies! Suomi ja suomalaiset elävät metsistä. Suomen paperi- ja kartonkituotanto oli viime vuonna neljäsosa viennin arvosta. Suomalaisista saa välittömästi ja välillisesti 200 000 leivän metsätaloudesta. Kansallisen merkityksen lisäksi metsäteollisuus ja puutuotejalostusteollisuus muodostavat monilla alueilla aluetalouden keskeisen perustan.
Hallituksen teollisuuspolitiikan ensimmäinen suuri haaste on vastata Venäjän tuontipuutullien asteittaiseen korottamiseen. Korotus vaikuttaa suoraan talouteen ja työllisyyteen. Suomella ja etenkin hallituksella on tässä iso asia huolehdittavana. Hallituksen on oltava aktiivinen osapuoli neuvotteluissa Venäjän kanssa. Sosialidemokraatit antavat täyden tukensa hallitukselle sen neuvotteluissa puutulleista Venäjän kanssa.
Venäjän tuontitullin kaavailtu nosto ensi huhtikuussa vähintään 15 euroon ja vuoden 2009 alussa vähintään 50 euroon vaikeuttaa metsäteollisuutemme toimintaa. Venäjän menettely puutulliasiassa ei ole hyväksyttävää, ja se luo Suomelle kohtuuttoman tilanteen. Se ei myöskään ole sopusoinnussa Venäjän pyrkimyksen kanssa tulla Wto:n jäseneksi ja kansainvälisen kaupan luotettavaksi osapuoleksi.
Kansallinen etumme vaatii nyt vahvempia toimia. On elintärkeää, että Suomi pystyy luomaan Venäjään keskusteluyhteyden, joka johtaa myönteisiin tuloksiin, niin että puutullin kohtuuttomat vaikutukset ja pelisäännöt voidaan välttää. On hyvä, että hallituksemme johdolla on säännölliset tapaamiset Venäjän johdon kanssa, mutta tapaamisten tulee tuottaa nyt myös tulosta. Pääministeri Lipposen käynnistämien metsäpoliittisten huippukokousten jatkuvuus on välttämätöntä. On kyettävä arvioimaan myös Itä-Suomen ja Venäjän lähialueiden metsäteollisuuden myönteisiä yhteistyömahdollisuuksia. Myös EU:n on jatkettava ponnisteluja, jotta Venäjä saadaan vakuuttuneeksi yhteistyön hyödyllisyydestä, ja johdonmukaisesti edellytettävä Venäjältä Wto-sopimuksen kirjaimen ja hengen tinkimätöntä noudattamista. Nyt ei pidä hallituksen myöskään hätäisesti rakennella esimerkiksi tiemaksujärjestelmiä, joiden vaikutuksia elinkeinoelämän kustannuksiin ja Venäjän kaupan kokonaisuuteen ei ole arvioitu.
Tuontipuun osuus kaikesta puusta on noin neljännes. Kilpailukykyisen energian turvaaminen on ratkaisevaa. Tämäkin kiertyy raaka-ainekysymyksiin. Tehtailla käytetyistä polttoaineista lähes kolme neljäsosaa on puuperäistä, ja puun hinnan nousu nostaa energiakustannuksia.
Vuoden 2005 alussa EU aloitti sisäisen hiilidioksidipäästöjen kaupan, joka muutti kilpailukykyolosuhteita. Jatkossa hallituksen on tarkemmin otettava huomioon myös metsäteollisuuden tarpeet ja raaka-aineen saanti linjatessaan käytännön energia- ja ilmastopolitiikkaa.
Suomen ennätyskorkeat kantohinnatkaan eivät tuo puuta markkinoille tarvittavaa määrää. Metsänhoito- ja perusparannustyöt eivät ole olleet riittäviä.
Suomessa tarvitaan metsäsuunnitelmien edistämistä ja yhteismetsälainsäädännön määrätietoista kehittämistä metsien pirstoutumisen korjaamiseksi. Metsäverotuksen vaikutus puun saatavuuteen täytyy ottaa tarkasteluun, vaikka olemme vasta muutama vuosi sitten siirtyneet myyntiin perustuvaan metsäverotukseen. On haettava veromalleja, jotka kannustavat myymään metsää sekä hoitamaan sitä.
Hallitus suunnittelee metsätilojen perintöverovapautta. Verotuksen oikeudenmukaisuuden ohella täytyy arvioida myös veromuutosten vaikutuksia puun saatavuuteen.
Venäjän puuntuonnin vähentyessä tarvitaan korvaavia toimia. Puuta joudutaan kuljettamaan pitkien matkojen ja myös heikompien tieyhteyksien takaa. Puunkuljetus aiheuttaa erityisiä paineita Suomen metsätalouden kuljetusjärjestelmille, tie- ja rataverkolle sekä Saimaan kanavalle. Tie- ja rataverkon kunto vaativat panostuksia, joita hallitus ei ole huomioinut kehyksissä.
Metsäteollisuuden toimintaedellytykset edellyttävät lakkautusuhan alaisten rataosien peruskunnostuksia ja lisäksi puutavaran kuljetusjärjestelmien keskitettyjen terminaalien kehittämistä. Metsäteiden perusparannuksia täytyy lisätä. Alemman tieverkon talvikunnossapitoa on tehostettava. Ratojen peruskunnostuksen ja perusväylänpidon rahoitusta on lisättävä. Esimerkiksi Imatran ja Venäjän uusien tavararatajärjestelyjen Suomen osuus on myös hoidettava.
15 prosenttia raakapuun rautatiekuljetuksista alkaa vähäliikenteisiksi luokitelluilta uhanalaisilta rataosilta. Enää emme voi jatkaa vain nopeuksien ja akselipainojen alentamisilla. Hallituksen on toimittava pikaisesti, jotta rataosat Savonlinna-Huutokoski, Porokylä-Vuokatti ja Joensuu-Ilomantsi pidetään liikenteessä.
Alempiasteisen tieverkon kelirikkovahingot tieverkolle aiheuttavat noin 100 miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset metsäteollisuudelle. Alempiasteisen tieverkon palvelutason ylläpito ratkaisee puuraaka-aineen tasaisen saatavuuden. Kuljetuskustannusten hallintaa lisää myös vesiteiden käyttö, joka edellyttää satama-alueiden ja rannikon väylien perusparannuksia.
Hallituksen liikennehankkeita koskevan selonteon tulee sisältää asiallinen, konkreettinen lähimmän viiden vuoden ohjelma, miten metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä todella vahvistetaan. Liikenneinvestoinnit on pidettävä edellisen hallituksen vuosille 2008 ja 2009 asettamalla tasolla.
Metsäteollisuudessa tarvitaan työnantajien ja työntekijöiden aitoa sitoutumista, jotta toimintaympäristöä uhkaavat muutokset hallitaan. Irtisanomissuojan vahvistaminen tukee yhteistä sitoutumista ja poistaa pelon siitä, että kansainvälinen teollisuus ottaa liipasimelleen ensiksi heikomman irtisanomissuojan suomalaiset työntekijät. Metsäteollisuus ja metsäala voivat pitää ammattitaitoiset tekijänsä alan houkuttelevuudella ja turvallisuudella. Kotimaisen puun lisäyksen työllisyysvaikutusten arvioidaan nousevan 5 000 henkilötyövuoteen tasaisesti koko maassa. Nyt on aika arvostaa puuntuotannon ja puunkorjuun ammattilaisia, joiden työllistyminen ja lisäkoulutus on saatava käyntiin. Metsä- ja puualan koulutus tarvitsee voimakasta kehittämistä ja eri koulutusmuotojen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Koulutuksen ja tutkimustoiminnan tulee kytkeytyä entistä läheisemmin yritystoiminnan tarpeisiin. Metsäteollisuuden etu on myös varmistaa koneyrittäjien ja korjuupään pitkäjänteiset edellytykset taloudellisesti kannattavaan toimintaan.
Kaikkien yhteinen etu on, että metsätalouden ja metsäteollisuuden taloudellista toimintapohjaa vahvistetaan metsälainsäädännön kokonaisuudistuksella, jolla turvataan niin metsänomistajan kuin kansantaloudenkin edut sekä luodaan metsätaloudelle kestävä pohja. Kasvatuskelpoisen taimikon aikaansaamiseksi tarvitaan tiukemmat määräajajat ja lain tulee korostaa ensiharvennusvelvoitetta. Metlan professori Erkki Tomppo on oikeassa varoittaessaan nuorten ja suometsien valtavien hoitorästien tuhoavan tulevat hakkuumahdollisuutemme. Kiireellistä taimikonhoidon ja ensiharvennushakkuun tarvetta on noin 1,3 miljoonalla hehtaarilla.
Metsien käsittelyssä on korostettava myös metsien monimuotoisuuden varmistavia hoitomuotoja ja totaalisuojelun ja tehometsätalouden välittäviä malleja. Kasvava metsäenergian tarve on turvattava osana puunhankinnan korjuujärjestelmän toimivuutta. Hakkuun jälkeen on käytettävä kaikki hakkuujäte myös hyödyksi. Puun lisäkäyttö mahdollistaakin meille uusien energiatekniikkojen ja uusiutuvan energian lisäkasvutavoitteita.
Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella on välttämätöntä, että hallitus vakavasti ja aktiivisesti varmistaa yhteyksillään Venäjän hallitukseen ja EU:hun, että luodaan edellytykset tuontiraaka-aineen saatavuudelle ja myös lähialueidemme myönteiselle metsätalouden yhteistyön kehittämiselle. Hallituksen on varmistettava metsäteollisuuden toimintaedellytykset energian, kuljetusten sekä ammattitaitoisen työvoiman puolesta sekä käynnistettävä laajempi metsäpoliittinen valmistelu. Tätä työtä tukee verotuksen ja metsälainsäädännön ajanmukaisuus. Metsäpolitiikassa on nimenomaan nyt ajateltava tulevia sukupolvia tehtävissä ratkaisuissa. Meillä täytyy olla myös riittävästi tehometsätaloudelta säästyneitä suojeltuja metsäalueita niin etelässä kuin pohjoisessa osassa maata.
Voit lukea keskustelun kokonaisuudessaan osoitteessa:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_39_2007_ke_p_2.shtml
|
|
| MA |
TI |
KE |
TO |
PE |
LA |
SU |
|
|
|
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
|
6 |
7 |
8 |
9 |
10 |
11 |
12 |
|
13 |
14 |
15 |
16 |
17 |
18 |
19 |
|
20 |
21 |
22 |
23 |
24 |
25 |
26 |
|
27 |
28 |
29 |
30 |
|
|
|
|
