| AJATUKSIA - KOLUMNIT |
| Julkaistu Savon Sanomat 28.04.2010 |
| Hukassa |
Viime elokuussa StoraEnson johto ilmoitti Varkauden tehtaita koskevasta alasajouhasta hienopaperin kansainvälisen markkinatilanteen johdosta. Pitkäjänteisyydestä kertoo jotain se, että hienopaperi on tänään aarre StoraEnsolla ja nyt ollaan lopettamassa sanomalehtipaperin tuotanto. StoraEnso vahvasti valtion omistamana yrityksenä ei voi ulkoistaa sosiaalisia riskejä työntekijöiden ja heidän perheidensä, alihankkijoiden ja yhteiskunnan kannettavaksi. Suomen vaikeassa työllisyystilanteessa tulee StoraEnson kaltaiselle yritykselle asettaa teollisuus- ja työllisyysvaatimuksia sen sijaan, että yhteiskunta yksiselitteisesti ottaa vakavat seuraukset hoidettavaksi "rakennemuutospaikkakunnille" myönnettävänä kriisirahoituksena. Yritysten yhteiskuntavastuu sosiaalisten kustannusten hallinnasta on muistettava, kun kyseessä on merkittävä valtion omistama yhtiö. Kansaneläkelaitoksen omistus, joka on yksinään puolet Ruotsin omistuksesta Stora Ensossa, on laiminlyöty. Missä on sinivalkoinen omistus, kun Suomessa aiotaan pysyvästi siirtyä sanomalehtipaperin omavaraisuudesta Venäjän Kontupohjan paperista riippuvaisiksi?
Metsä, sellu ja paperi ovat luoneet vahvat teollisuuskaupunkimme. Suomalainen koivukuitu on arvokas raaka-aine, jota ei voida jatkossakaan korvata lyhyellä eukalyptuskuidulla. Etelä-Amerikan Uruguayn ja Brasilian nopeatuottoisten viljelysten kuituaines on nyt voimasana. Suomalaisfirmoista on väistämättä tullut poliittisia toimijoita mm. Uruguayssa. Euka-sellun tehoviljely vaikuttaa mm. maan suolaantumiseen. Ulkomaiset yhtiöt ovat ostaneet mm. veroparatiisina esiintyvästä Uruguaysta lähes kaiken eukalyptuksen tuotantoon osoitetun maan. Brasiliassa on arkea maattomien ongelmat, joiden seurauksena perusoikeuksia poljetaan ja maakonfliktit kärjistyvät.
Viime vaalien jälkeen Kelan hallitusta on johtanut valtiovarainministeri Kataisen poliittinen valtiosihteeri Velipekka Nummikoski. Tämä asetelma on vastoin Kelan valtiosäännöllistä asemaa eduskunnan alaisena laitoksena. Voi kysyä, missä määrin valtiovarainministeriön kaavamainen kilpailutus - ajattelu syrjäyttää kansallisen sairaanhoidon perustellut edut. Kelan valtuutetut pitivät Reumasäätiön sairaalan ajautumista konkurssiin valtakunnallisesti vakavana takaiskuna reumasairaiden hoidossa. Asiassa olisi jo huomattavasti aikaisemmin pitänyt ryhtyä aktiivisesti etsimään toiminnallisia ja rahoituksellisia vaihtoehtoja sairaalan toiminnan jatkamiseksi. Kelan johto on laiminlyönyt reumapotilaiden hoidon jatkuvuuden eikä ole ryhtynyt mihinkään toimiin miniteriön kanssa konkurssin välttämiseksi.
|
|
| MA |
TI |
KE |
TO |
PE |
LA |
SU |
|
|
|
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
|
6 |
7 |
8 |
9 |
10 |
11 |
12 |
|
13 |
14 |
15 |
16 |
17 |
18 |
19 |
|
20 |
21 |
22 |
23 |
24 |
25 |
26 |
|
27 |
28 |
29 |
30 |
|
|
|
|
